Tietovisan rakentaminen ei enää tarkoita koko illan naputtelua ja vastausvaihtoehtojen pyörittelyä. Uudet opetustyökalut tekevät kysymyksiä suoraan aiheesta, verkkosivusta, dioista tai PDF-tiedostosta. Opettaja antaa materiaalin, tarkistaa tuotoksen ja käynnistää pelin.

Esimerkiksi Kahootin uusilla tekoälytoiminnoilla voi luoda tavallisten visojen lisäksi minitunteja, harjoituskokeita ja tunnin lopun pikakyselyitä. Idea on aika selkeä: vähemmän säätöä opettajalle, enemmän nappeja hakkaavia oppilaita.

Kaikki ei silti mene autopilotilla

Tekoäly osaa keksiä kysymyksiä nopeasti, mutta välillä se myös sekoilee täysin pokkana. Siksi valmis peli pitää lukea läpi ennen kuin luokan tulostaululle ilmestyy historiallinen henkilö, joka ei ole koskaan ollut olemassa.

Ylen haastattelema opettaja Liisa Luoma tiivisti ongelman osuvasti:

“Sieltä voi tulla välillä ihan mitä sattuu.”

Hän painotti, että opettajan täytyy edelleen arvioida tiedon paikkansapitävyys. Yle on koonnut myös opettajille valmiita tekoälytehtäviä, joita voi käyttää suoraan oppitunneilla.

Suomessa pelillisyys istuu luokkaan

Suomessa oppimispelit eivät ole mikään uusi villitys. Pelistudiot ovat vuosia hioneet lyhyitä kierroksia, palkintoja ja vaikeustason nousua – samoja juttuja, jotka pitävät myös tietovisan elossa. PelitHub.Fi seuraa kotimaisia pelejä ja uusia pelillisiä ilmiöitä, joista osa valuu väistämättä kouluihin.

Opettajat voivat lisäksi hakea ja jakaa materiaaleja Opetushallituksen avoimessa oppimateriaalikirjastossa. Seuraava hittipeli ei ehkä synny studiossa vaan historian tunnilla, viisi minuuttia ennen kellon soittoa.